Arvoketjukatto: mitä se tarkoittaa VSME-raportoijalle

Lakisääteinen katto sille, mitä asiakkaasi voivat kysyä

Kaava on toistunut jo kaksi vuotta. Suuri asiakas tulee CSRD:n piiriin, ja sen raportointitiimi huomaa, että suurin osa päästöistä syntyy arvoketjussa. Tämän seurauksena jokaiselle toimittajalle lähtee kyselylomake – ja jokainen niistä on erilainen. Osa kysyy muutamaa avainlukua, osa taas kahtasataa yksityiskohtaista kysymystä, joista monet on kopioitu suoraan täysimittaisista ESRS-standardeista.

Omnibus I -direktiivi asetti tälle rajan. Sitä kutsutaan arvoketjukatoksi (value chain cap), ja tällä viikolla se sai konkreettisen sisällön: komission vapaaehtoinen kestävyysraportointistandardi, delegoitu asetus (EU) 2026/1560, julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä 21.9.2026, ja se on käytettävissä 24.9. alkaen. Standardi pohjautuu VSME-standardiin, ja sillä on nyt kaksi tehtävää samanaikaisesti.

Mitä arvoketjukatto tarkalleen sanoo

CSRD:n mukaan raportoiva yritys ei saa vaatia arvoketjunsa enintään 1 000 hengen yritykseltä enempää kestävyystietoa kuin mitä vapaaehtoinen standardi määrittelee. Käytännössä tämä tarkoittaa seuraavaa:

• Keitä katto suojaa: Yrityksiä, joiden keskimääräinen henkilöstömäärä edellisellä tilikaudella oli enintään 1 000 henkilöä. Kyse ei ole vain muodollisista pk-yrityksistä, vaan suoja kattaa myös useimmat keskisuuret toimittajat.
• Mihin katto asettuu: Standardissa ”välttämättömiksi” merkittyihin tietoihin. Vapaaehtoiset, tarvittaessa sovellettavat ja toimialakohtaiset tiedot jäävät katon yläpuolelle. Enintään kymmenen hengen mikroyritykset saavat lisähelpotusta: useat ympäristötiedot, jotka ovat suuremmille välttämättömiä, ovat niille vapaaehtoisia.
• Milloin se alkaa vaikuttaa: Tietopyyntöihin, jotka koskevat 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavia tilikausia – eli tietoihin, joita asiakkaasi alkavat kerätä ensi vuoden alusta alkaen.
• Mitä se ei kata: Tiedot, joita asiakas tarvitsee muun EU- tai kansallisen lainsäädännön noudattamiseen (kuten metsäkatoasetuksen edellyttämät tiedot), jäävät katon ulkopuolelle.

Asiakas voi edelleen pyytää enemmän tietoja. Muutos on siinä, ettei se voi enää vaatia niitä, ja katon ylittävät pyynnöt on tarkoitus merkitä selkeästi sellaisiksi, jotta toimittaja tietää voivansa kieltäytyä niistä.

Katto on yläraja, ei velvoite

On syytä olla tarkka siitä, mitä katto ei tee. Vapaaehtoinen standardi on edelleen vapaaehtoinen. Mikään arvoketjukatossa ei velvoita toimittajaa raportoimaan, käyttämään standardia tai hankkimaan varmennusta antamilleen tiedoille. Eikä mikään velvoita asiakasta jatkamaan ostamista toimittajalta, joka ei anna tietoja lainkaan.

Jälkimmäinen seikka on tärkeämpi kuin miltä se ensin vaikuttaa. CSRD-raportoija, joka ei saa tarvitsemiaan arvoketjutietoja, voi siirtymäkauden ajan selittää puutteen ja korvata sen arvioilla. Arviot ovat tyypillisesti toimialakohtaisia keskiarvoja, eivätkä ne yleensä imartele toimittajaa, joka on tosiasiassa panostanut tehokkuuteen. Vastaamatta jättävä toimittaja ei katoa asiakkaansa Scope 3 -luvuista – se näkyy niissä vain jonkun muun oletuksena.

Miksi VSME:stä tuli juuri oletusvastaus

Tähän asti VSME-raportin laatiminen oli yksi järkevä vaihtoehto muiden joukossa. Arvoketjukatto muuttaa tämän laskelman. Koska vapaaehtoinen standardi määrittää enimmäismäärän, jonka asiakas voi vaatia, se määrittää käytännössä myös sen tietojoukon, johon kaikki asiakkaat tulevat päätymään. Ostajalla ei ole syytä rakentaa omaa kyselyä, jonka täyttämistä se ei voi edellyttää.

Toimittajalle tämä muuttaa liikkuvan maalin kiinteäksi:

• Perusmoduuli – energia, kasvihuonekaasupäästöt, saastuminen, luonnon monimuotoisuus, vesi, jätteet, henkilöstö, työterveys ja -turvallisuus, palkitseminen, koulutus sekä korruption torjunta – kattaa katon alle jäävän ytimen.
• Laaja moduuli lisää mukaan strategian, siirtymäsuunnitelman, ihmisoikeudet ja vastaavat taustatiedot. Se rakentuu perusmoduulin päälle, eikä sitä voi käyttää yksinään.
• Yksi tietojoukko, monta vastaanottajaa: Standardin mukaan laadittu raportti vastaa kaikkien CSRD-asiakkaiden tarpeisiin kerralla ja muodossa, jota he jo odottavat. Samaa rakennetta käyttävät yhä useammin myös pankit omassa ilmastoraportoinnissaan.

Mitä tehdä ennen tammikuuta

Katto koskee tilikautta 2027, joten sitä koettelevat kyselyt saapuvat ensi vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Parhaiten niistä selviävät toimittajat, jotka ovat siihen mennessä tehneet seuraavat neljä asiaa:

1. Varmista henkilöstömäärä. Tarkista edellisen tilikauden keskimääräinen henkilöstömäärä. Suoja riippuu siitä, samoin kuin se, koskeeko mikroyritysten helpotus yritystänne.
2. Vertaa nykyisiä kyselyjä standardiin. Ota tänä vuonna vastaamasi asiakaskyselyt ja merkitse jokainen kysymys joko katon alle tai sen yläpuolelle. Useimmat toimittajat huomaavat, että päällekkäisyys on suuri ja loppuosa pieni.
3. Päätä harkiten, mihin vastaat katon yläpuolelta. Kieltäytyminen on nyt oikeutettu vaihtoehto. Strategisesti tärkeälle asiakkaalle muutamaan lisäkysymykseen vastaaminen voi silti olla kaupallisesti viisas ratkaisu. Olennaista on, että asiasta tulee tietoiseen päätökseen perustuva valinta eikä automaattinen refleksi.
4. Rakenna perusmoduuli kerran – lähteet mukana. Jokaisen luvun tulee olla aukottomasti jäljitettävissä laskuun, mittarilukemaan tai palkanlaskennan raporttiin, jotta ensi vuosi on helppo päivitys eikä uusi aloitus.

Puolustuksellisesta oikeudesta kaupalliseksi asemaksi

Arvoketjukattoa kuvataan yleensä pienten yritysten suojana, ja sitä se onkin. Hyödyllisempää on kuitenkin tarkastella sitä standardointina. Ensimmäistä kertaa toimittaja tietää täsmälleen, mitä asiakkailla on oikeus kysyä, ja voi valmistella yhden kattavan sekä todennetun vastauksen viidenkymmenen osittaisen sijaan.

Käsittelimme samaa aihetta VSME-selviytymisoppaassamme, ja arvoketjukatto tekee tästä pohjasta entistä vankemman.

Miten Planmark auttaa

Arvoketjukatto määrittelee sen, mitä vastauksen tulee sisältää. Vastauksen tuottaminen – ja sen päivittäminen ensi vuonna – vaatii silti työtä. Planmark on rakennettu poistamaan suurin osa tästä vaivasta:

• VSME-rakenne on valmiina: Tiedot kerätään perus- ja laajan moduulin mukaisesti, ja jokaisessa kentässä on ohjeistus suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Työskentelette siis suoraan saman standardin parissa, joka määrittää katon – ette tyhjän taulukon äärellä.
• Luvut tulevat asiakirjoista, jotka teillä jo on: Lataa sähkö- ja lämpölaskut, mittarilukemat tai toimittajien dokumentit, niin tekoäly poimii niistä toimintotiedot ja yhdistää ne oikeaan päästökertoimeen.
• Jokainen luku säilyttää lähteensä: Versiohistoria ja muutosloki löytyvät jokaisen luvun taustalta, joten vastaus kestää myös asiakkaan jatkokysymykset.
• Vastuut ovat selvät: Jokainen tieto voidaan osoittaa sille henkilölle, jolla data on hallussa, ja avoimet kysymykset ratkaistaan kommenteilla suoraan kentässä sähköpostiketjujen sijaan.
• Yksi raportti kaikille asiakkaille: Valmiin VSME-raportin voi jakaa visuaalisena raporttina ja kääntää eri kielille, joten sama todennettu vastaus palvelee jokaista kysyjää.
• Se pysyy ajan tasalla: Kun vapaaehtoinen standardi ja sen ohjeistus kehittyvät, Planmark seuraa muutoksia puolestanne.

Sama alusta toimii myös suhteen toisella puolella. Jos raportoitte itse CSRD:n mukaisesti, Planmarkin arvoketjutyökalut lähettävät toimittajille jäsennellyt tietopyynnöt ja muistuttavat puuttuvista vastauksista – samalla kun pyyntöjen pitäminen katon sisällä on helppoa.

Katso lisää VSME-raportointi-sivultamme tai varaa demo, niin käymme omat asiakaskyselynne läpi standardia vasten.